torstai 31. elokuuta 2017

Vuoret väistykööt


"Minä kuljen sinun edelläsi.
Vuorimaat minä tasoitan,
pronssiovet murran,
rautateljet isken irti.
Minä annan sinulle aarteet pimeistä piiloistaan,
ja kalleudet kätköistään, 
jotta oppisit tietämään,
että se, joka sinua nimeltä kutsuu,
olen minä, Herra, Israelin Jumala."
(Raamattu, Jes. 45:3-4)

Ei niin suurta vuorta,
etteikö sen mahti murenisi,
kun Jumalamme puuttuu asioiden kulkuun. 
Silloin myös lukitut ovet aukeavat,
ja sinä saat kulkea vapaana
uusiin maisemiin.


tiistai 29. elokuuta 2017

Kylttien kertomaa

Tunnetko joskus olevasi...


... tai oletko ihan hukassa??


Voi olla, että lähelläsi on jossain...


... tai tällainen...


... sillä varsinkin minunkaltaiseni...


... voi tarvita välillä lepoa aurinkoisella...


sunnuntai 27. elokuuta 2017

Laulu Suomelle


Elokuisessa illassa torintäysi ihmisjoukko
sai laulaa kunniaa ja ylistystä Luojalleen
kiitollisena suomalaisuudesta
- mikä vapaus ja ilo!

"Miksi, Suomi, olet levoton?
Vielä turva Jumalassa on.
Vaikka sammuis tähdet,
älä pelkää, Jumala ei hylkää",
lauloimme sydämestämme
sateenkaaren värittäessä iltataivasta. 



perjantai 25. elokuuta 2017

Ei epätoivolle!


Koko viikon on ajatuksissani ollut
yksi jae Raamatusta. 
Se sama, mistä niin monesti ennenkin
olen saanut lohtua ja voimaa
juuri silloin, kun tuntuu, 
että maailman murheet paiskautuvat
vasten kasvoja kuin märkä rätti
ja sumentavat näkyvyyden. 

"Minä jätän teille rauhan.
Oman rauhani minä annan teille, 
en sellaista, jonka maailma antaa.
Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon."
(Jeesus, Johanneksen evankeliumi 14:27)



maanantai 21. elokuuta 2017

Niin paljon


Tyyni peilipinta
joskus rikkoutuu,
poutataivas katoaa
yön mustaksi muuttuu. 
Niin paljon joka päivä
maailmassa tapahtuu.

Se, mikä kestää,
sitä ei voi mikään
eikä kukaan estää
länteen tai itään
etelään, pohjoiseen
kaikkialle leviämästä .