perjantai 28. huhtikuuta 2017

Miksi hän juuri


Tänään elän
 miettien,
miksi.
Miksi juuri hän, joka otettiin pois
ikään kuin kesken kaiken,
kesken tärkeiden tehtävien,
jotka koskettivat monia.
Vaikka tiedän, 
että hän pääsi sinne,
minne hän muitakin ohjasi
kulkemaan.
Silti jää kysymys: miksi nyt?

Emme tiedä vastausta.
Meidän tehtävämme on elää
niin kuin kuka tahansa meistä
olisi seuraava. 

"Minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa,
johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella
kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa."

Raamattu, Filippiläiskirje 3: 14




torstai 27. huhtikuuta 2017

Jokainen on ainutlaatuinen


Kasvien maailmassa  
jotain samaa kuin meissä ihmisissä:
jokainen on yksilö, omanlaisensa,
toiset suuria ja komeita,
toiset pieniä ja hentoja,
toiset kuin tähdenlentoja.

Kaikilla kaipuu valoon
ja lämpöön.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Vihreän kaipuu


Kevät ei oikein kunnolla ota tullakseen,
piileksii vaan jossain räntäsateen takana.
Miten paljon kaipaankaan kunnon vihreää jo,
lämpimiä päiviä ja maasta ponnistavia kukkasia!
Tämä koleus kun menee luihin ja ytimiin
ja vaatii toppatakkia vielä näin huhtikuun 
viimeisellä viikolla. 
Tule jo, lämmin kevät!

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kevyttä painavaa


Melkein leijun 
läpi tämän maanantain,
olo on kevyt,
kosketettu
sillä kädellä,
joka ei jätä kylmäksi.
Sydän laulaa kiitosta
Herralleni Jeesukselle,
joka järjestää omilleen
yllätyksiä toinen toisensa perään.



sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Parasta


Kiireisen viikon rauhoitti
leppoisan levollinen viikonloppu
lapsen kanssa lettuja paistellen,
legoilla leikkien, kirjoja tutkien
ja lapsen pohjatonta uteliaisuutta 
ihaillen ja ihmetellen.

Ennen nukahtamistaan
lapsi nostaa jalat ja kädet kohti kattoa
kolmejapuolivuotiaan innolla
ja laulaa omaa lauluaan:
Kaikkein parasta, kaikkein parasta
on Jeesus tuolta taivaasta. 

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Sokkelosta selville


Labyrintista on aina ulospääsy,
sekavinkaan sokkelo ei estä
löytämästä lopulta perille.
Pitkään jatkunut kipu
hellitti yhtäkkiä,
eikä lääkärikään löytänyt
mitään syytä huoleen.
Tuntuu kuin olisin päässyt
ulos labyrintista,
vapauteen kivusta.

"Me olemme kaikin tavoin ahdingossa,
mutta emme umpikujassa,
neuvottomat, mutta emme toivottomat,
vainotut, mutta emme hyljätyt,
maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.
Me kuljemme, aina kantaen
Jeesuksen kuolemaa ruumissamme,
että Jeesuksen elämäkin tulisi
ruumiissamme näkyviin."

Raamattu, 2. kirje korinttilaisille 4:8-10


torstai 20. huhtikuuta 2017

Sumean läpi


Toisinaan näen edessäni
sumun sakean seinän
tai muun esteen,
joka estää näkemästä,
kenties kuulemasta
ja mikä pahinta 
- tuntemasta.

Silti tiedän,
että jos jaksaa
ja uskaltaa
kaivautua
kaiken sumean läpi
syvälle
toiselle puolelle,
valo voittaa.

Eikä niin pimeää,
ettei sitä olisi 
Herramme jo läpikäynyt.
Siksi Hän voi meitä auttaa.